VENÄJÄN RAHAT EIVÄT RIITÄ KAIKKEEN

Valtiotieteen tohtori Pekka Sutela sanoo, että vaikka Venäjällä on suuret suunnitelmat asevoimien modernisaation suhteen, niin maa ei pysty näihin uudistuksiin. Venäjän teknologinen kyky asevoimien modernisaatioon on liian alhainen. Aseteollisuudessa toimivien henkilöiden keski-ikä on 50 -60 vuotta. Lisäksi sotilasmenot ovat olleet 3 %:n luokkaa bruttokansantuotteesta. Uusi vuoteen 2020 ulottuva ohjelma vaatisi lisää ainakin 4 % bkt:stä, siis sotilasmenojen reilua kaksinkertaistamista. ”Näitä rahoja ei löydy.” 



Öljyn maailmanmarkkinahinta on noussut muutamassa vuodessa keskimäärin 50 dollarista 80 -90 dollariin tynnyriltä. Öljyn hinnan nousu on kohentanut kriisiaikoja lukuun ottamatta Venäjän taloutta. Toisaalta taas menot ovat kasvaneet. Muun muassa eläkkeisiin tarvitaan yhä enemmän rahaa. Vaalien alla on hyvä muistaa, että äänestävistä noin 40 % on eläkeläisiä.

Venäjä on öljyriippuvainen maa. Pekka Sutelan mukaan kukaan ei pysty ennustamaan tarkkaan öljyn hintakehitystä. Sutela muistuttaa, että vaikka 2008 kriisi vaikutti eri maiden bruttokansantuotteiden laskuun, niin öljynhintaan taantuma ei sanottavamman vaikuttanut. ”Se nousi saman tien. 08-kriisi ei vaikuttanut esimerkin Kiinaan, Vietnamiin ja Latinalaisen Amerikan maihin.” Autoistuminen pitää öljyn kysynnän korkeana.
Venäjän suurimpia ongelmia on se, ettei öljyteollisuus kasva. Vuonna 2030 se kääntyy laskuun. Sutela sanoo, että Venäjän perusongelmiin kuuluu myös tehottomuus. Nyt Venäjällä puhutaan modernisaatiosta ja tehokkuudesta. Energiatehokkuus pitäisi saada paremmalle tasolle ja energian vientiluvut nykyistä paremmiksi.
Kotimaassa energiahintoja korotetaan. Kaasun hinta nostetaan Venäjälle eurooppalaiselle tasolle. Tästä päätettiin jo vuonna 2006. Hintojen nostot koskevat sekä kotitalouksia että teollisuutta, joka käyttää energiaa.

Sutela näkee, että Fortumin miljardi-investoinnit Venäjälle ovat järkevällä pohjalla. Venäjä tarvitsee investointeja sähkön tuotantoon ja jakeluun. Venäläisten mielestä saksalaisten ja suomalaisten investoinnit ovat olleet tehokkaampia kuin venäläisten omat panostukset. Venäjä tarvitsee kipeästi lisäsähköä ja vaikka hankkeista kehittyisi jonkinlaisia kultasuonia, niin niihin ei kohtuuttomasti kosketa.

VIENNIN ENERGIARIIPPUVUUS HUIMALLA TASOLLA

Venäjän vientituloista 65 % muodostuu öljyn, öljytuotteiden ja kaasun viennistä. Venäjän federaation budjetista lähes puolet tulee energiasektorilta. Vladimir Putinin presidenttikausien aikana saatiin aikaan energiasektorin verotus. Hintana oli mm. Mihail Hodorkovskin toimittaminen vankilaan.

Talouskriisin aikana 2009 -2010 Venäjän julkiset menot kasvoivat neljänneksen samaan aikaan kun julkiset tulot supistuivat huomattavasti. Huomattava osa menojen kasvusta oli palkkojen, eläkkeiden ja muiden etuuksien nostoja. Budjetin tasapainottamiseen vaadittava raakaöljyn hinta pitäisi olla 120 dollaria tynnyriltä.
Menojen supistaminen on vaikeaa tilanteessa, jossa duuman vaalit ovat tulossa joulukuussa ja presidentinvaalit maaliskuussa 2012.
Venäjä on energiariippuvainen maa, mutta perusenergiatuotanto työllistää Sutelan mukaan vain alle ..

(Lue lisää Venäjän Aika –lehdestä)

paluu sisällysluetteloon
paluu etusivulle