VENÄJÄN ASEVOIMAT UUDISTUVAT ENERGIARUPLIEN AVULLA

Puolustusministeriön viestintäjohtajan Jyrki Iivosen mukaan aseteknologiassa on tapahtunut tietotekniikan kehittymisen myötä merkittäviä uudistuksia.   Strateginen ajattelu on myös kokenut merkittäviä muutoksia. Tämä kaikki on vaikuttanut Venäjän sotilaspolitiikkaan. Venäjän nykyistä sotilaspolitiikkaa arvioitaessa on huomioitava lisäksi lähihistorian tapahtumat.

Neuvostoliitto oli ylivoimaisesti maailman toiseksi suurin sotilasmahti. Sillä oli ydinaseita laajalla alueelle ja jättivaltion joukkotuhovoima oli suuri. Venäjä onnistui vetämään ydinaseet alaisuuteensa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Venäjällä on suuri määrä ydinkärkiä ja sen ansiosta ydinasepelote hallussaan. Jo maailmanrauhan kannalta oli hyvä, että dialogi USA:n ja Venäjän välillä on jatkunut siitä mihin se oli Neuvostoliiton kanssa jäänyt.
1990-luvun alussa Venäjällä ei ollut jakaa paljoakaan rahaa asevoimille. Kalusto rappeutui, ei ollut varaosia eikä huoltoa. Myös asevoimien moraali meni alaspäin. Venäjän puolustusvoimiin oli Iivosen mukaan tuohon aikaan vaikea rekrytoida uusia ihmisiä.

Energiahintojen nousun avulla Venäjä vähitellen vaurastui. Vladimir Putinin presidenttikausilla asevoimien globaalit tekniset uudistukset tiedostettiin ja sotilassektorille alettiin jakaa yhä enemmän ruplia. Asevoimien alennustilan aikana suhtautuminen siihen oli hyvin kriittistä.  Vuonna 2001 ydinsukellusvene Kurskin uppoaminen räjähdyksen seurauksena Barentsinmereen ja 118 miehistön jäsenen kuolema oli Venäjän armeijalle pohjanoteeraus myös maan lehdistön näkökulmasta.
”Imago-ongelma oli iso.” Rahavirtojen myötä asiat alkoivat korjaantua ja Venäjä maksoi muun muassa valtion velkojaan pois. Nyt valtion velkatilanne on huomattavasti parempi kuin monen Euroopan maan.  Venäjä on lähes velaton.

TEKNINEN KEHITYS KALLISTAA JA HIDASTAA ASEHANKINTOJA

Jyrki Iivosen mukaan IC- tekniikan kehitys on kallistanut aseita yleismaailmallisesti.  Venäjän asevoimia rasittavat vielä vanhat asejärjestelmät, mutta uudistuksia on koko ajan tulossa. Venäjä on omavarainen puolustusteollisuuden suhteen. Yhdysvaltojen jälkeen Venäjä on edelleen toiseksi suurin puolustustarvikkeiden vientimaa. Intia on suurin venäläisten aseiden ostaja. Sen sijaan entinen vientimaa Kiina tuottaa aseensa nykyisin itse. Arabimaat ovat ostaneet mittavasti venäläisiä aseita, joskin esimerkiksi Muammar Gaddafin syrjäyttämisen myötä asekaupat Libyan kanssa menivät karille.
Venäjä kehittää modernia kalustoa. Tästä on esimerkkinä häivetekniikalla toimiva Suhoi T-50 hävittäjälentokone, joka on tarkoitus rakentaa sellaiseksi että se ei näy tutkassa. Kone on tällä hetkellä kuitenkin vasta testivaiheessa. Toisaalta Venäjällä on käytössä paljon vanhoja aseita. Tästä oli osoituksena Georgian sodan operaatiot, jotka vuonna 2008 toteutettiin osin vanhalla kalustolla. Tosin operaatiota pohjustettiin Iivosen mukaan modernilla tekniikalla.

Venäjän asevoimien toimintaa vaikeuttaa Neuvostoliiton hajoamisen myötä muuttunut geostrateginen asema. Esimerkiksi Mustalta mereltä sukellusvene ei pääse ulos Bosporin salmesta ilman ettei sitä muut rekisteröisi.  Venäjän sukellusveneitä sijoitetaankin mm. Murmanskin, Arkangelin ja Vladivostokin satamiin, jolloin niiden seuraaminen vaikeutuu huomattavasti. Uudet sukellusveneet ovat Iivosen mukaan toisaalta kalliita ja tästä syystä uusien veneiden tuottaminen ei ole sujunut ehkä niin nopeasti kuin venäläiset alun perin olivat suunnitelleet.

Vuosina 2011 -2020 Venäjä on asiantuntijoiden mukaan valmistamassa puolustusvoimilleen 1100 lentokonetta, 400 helikopteria ja 200 ilmatorjuntajärjestelmää. Laivastolle on tarkoitus hankkia sukellusveneitä, helikopteritukialuksia ja hävittäjiä. Lisäksi venäläiset valmistavat ...

(Lue lisää Venäjän Aika –lehdestä)

paluu sisällysluetteloon
paluu etusivulle