Jonkinlaista tilanteen vakautumista on selvästi havaittavissa Venäjällä. Moskovan pörssikin on osoittanut viimeisen puolen vuoden aikana selviä piristymisen merkkejä. Koko tämänhetkinen valtakuvio on erittäin taitavasti rakennettu Venäjällä. Viime vuoden vaihteen tapahtumat, joissa presidentti ilmoitti eroavansa Venäjän presidentin virasta, oli todella hienosti ajoitettu temppu. Kaikki toimii toistaiseksi suunnitelmien mukaisesti.

Se, että Venäjän kansa laillisti valtion omaisuuden varastamisen Duuman vaaleissa viime vuoden joulukuussa, oli varmaan yllätys monelle. Öljyn hinnan nousu huippukorkealle tasolle on antanut Venäjän hallitukselle lisää liikkumavaraa, joka on antanut lisäpontta suurvalta-aseman vahvistamiselle. Enää ei Venäjän hallituksen tarvitse olla rähmällään IMF:n edessä. Kaiken kaikkiaan aina pinnan alla kyteneet kateus, epäily ja vihamielisyys länsimaita kohtaan on noussut esiin ja venäläinen patriotismi on päässyt vallalle. Länsimaille puhutaan yhteistyöstä, vaikka todellisuudessa tähän yhteistyöhön ei uskota.

On erittäin vaikea uskoa siihen, että tshetsheenit olisivat räjäyttäneet asuintalot Moskovassa viime syksynä. Tämä näkemys perustuu mm. seuraaviin syihin. Ensinnäkin tshetsheeneillä ei ole eikä ollut minkäänlaista motivaatiota räjäytyksiin, koska he olisivat saaneet koko maailman vihan kohdistumaan itseensä eikä siviilien surmaamisella muutoinkaan sympatioita maailmalla kerätä. Toiseksi räjähdysten ajoitus osui sopivasti Kosovon pommitusten jälkeen. Kolmanneksi tekotavaltaan räjäytykset olivat ehdottoman ammattimaista työtä. Neljänneksi valitut asuinalueet Moskovassa olivat sellaisia, joissa asuu vähävaraisia perheitä. Viidenneksi kukaan ei ole vielä jäänyt teoista kiinni. Varsinaista tekijää ei saatane koskaan selville. Kuudenneksi tshetsheenit eivät ole koskaan aikaisemmin syyllistyneet vastaavanlaisiin tekoihin.

Yhtenä todellisena syynä Tshetshenian sotaretkeen oli eittämättä se, että presidentti Jeltisinin lähipiirin vaikutusvalta ja koskemattomuus piti taata eli toisin sanoen tehdä virkaa tekevästä presidentistä Putininista Venäjän pelastaja. Toisena todellisena syynä sotaretkeen on eittämättä ollut se, että Venäjän armeija kärsi nöyryyttävän tappion edellisessä Tshetshenian sodassa, johon varsinkin Venäjän armeija halusi revanssin. Talojen räjäytyksiä kuten myös Dagestanin selkkausta Venäjä käytti yhtenä syynä hyökkäykselle Tshetsheniaan. Toisin kuin edellisessä Tshetshenian sodassa, Kreml on erittäin taitavasti saanut Venäjän kansan tuen uudelle Tshetshenian sodalle. Kolmantena todellisena syynä voitaneen pitää sitä tosiasiaa, että mikäli Venäjä ei olisi viime vuonna aloittanut Tshetshenian sotaretkeään, Tshetshenia olisi muodostunut koko ajan vaikeammaksi ongelmaksi Venäjälle.

Ensinnäkin Venäjä voi juuttua useiksi vuosiksi Tshetshenian vuorille. Yhtenä tärkeänä seikkana on se, miten Venäjä pystyy eristämään kapinalliset vuorilla. On selvää, ettei ilman hyviä huoltoreittejä tshetsheenitaistelijat eivät voi kestää loputtomiin. Gruusia tullee olemaan ainakin moraalisesti Tshetshenian puolella, koska sillä on omat ongelmansa Abhasiassa, jonka muslimikapinallisia Venäjä on taasen tukenut.

Toisaalta on selvää, ettei Venäjä voi vuosikausia sietää merkittäviä miestappioita Tshetsheniassa. Toistaiseksi on vaikeaa arvioida, miten hyvin tshetsheenitaistelijat pystyvät toimimaan koko Tshetshenian alueella ja aiheuttamaan tappiota venäläisille yllätyshyökkäyksin. Pitää muistaa kuitenkin, että Tshetshenia on tsaarinvallankin aikaan vain päivisin täysin venäläisten hallinnassa ja tällöinkin osia tasavallan alueista oli kapinallisten kontrollissa.

Venäjä on tällä hetkellä sitoutunut Tshetshenian sotaan, venäläisittäin terrorismin vastaiseen kampanjaan, niin voimakkaasti, että sen on sisäpoliittisesti lähes mahdotonta keskeyttää sotaretkeä. Venäjä on kärsinyt huomattavia miestappioita ennen kaikkea Groznyin valtauksessa. Tappioiden suuruus ei varmastikaan koskaan selviä. Venäjä on joutunut käytännössä katsoen käyttämään kaikki valiojoukkonsa Groznyin valtaamiseen. Milloin Venäjä voi poliittisesti ja ennen kaikkea sotilaallisesti julistautua Tshetshenian sodan voittajaksi, on vaikea arvioida. Joka tapauksessa ennen maaliskuun lopun presidentin vaaleja tämä ei liene mitenkään mahdollista. Pitää myös muistaa, että tshetsheenitaistelijat ovat sanoneet, että heille sota vasta alkaa kun venäläiset julistavat sen päättyneeksi.

Putinin asema on tällä hetkellä erittäin vahva ja vain harva enää epäilee hänen mahdollisuuksiaan maaliskuun presidentinvaaleissa. Groznyin valtaamisen jälkeen venäläiset voivat pitää itseään Tshetshenian sodan voittajina ja Putinia sankarina, vaikka tosiasiallinen tilanne olisikin aivan toinen. Lähes kaikkien arvioiden mukaan Putin on tällä hetkellä varsin vahvasti Venäjän rikkaiden miesten suosiossa ja kiitollisuuden velassa Jeltsinin lähipiirille. Jeltsinin tyttären erottaminen heti alkutöiksi oli vain teatraalinen temppu, jolla oli tarkoitus osoittaa kansalle ja muille tahoille, ettei Putin ole Jeltsinin lähipiiriin kuuluva mies, mikä ei suinkaan pidä paikkansa.

Putinilla on toistaiseksi kuitenkin varsin tahraton maine, vaikkakin hän on KGB-taustainen. Tämä antaa hänelle mahdollisuuden tulla koko Venäjän pelastajaksi. Tähänkin vaikuttaa kuitenkin suuresti Venäjän rikkaiden miesten tahto sekä ennen kaikkea Tshetshenian sodan eteneminen. Useat tahot ovat esittäneet näkemyksiä siitä, että mikäli Putin pääsee Venäjän rikkaiden miesten vallan alta pois, hän voi ryhtyä harjoittamaan sellaista politiikka, joka ei välttämättä miellytä esim. Länsimaita. Tällä hetkellä on kuitenkin selvää, että rahan valta on todellisuutta Venäjällä.

Venäjän virkaa tekevällä presidentillä Putinilla on tällä hetkellä Venäjän tiedotusvälineet lähes kokonaan hallinnassaan mm. kaikki merkittävät televisioasemat lähettävät Kremlille suotuisia uutisia. Jopa valtiollinen ORT-televisiokanava pyrkii näyttämään todentuntuisia kuvia Tshetshenian sodasta, jotta esim. kuolleiden sotilaiden äitien järjestön mielipiteet saataisiin pysymään maltillisina.

Tällä hetkellä kaikki Tshetshenian sodan arvostelu tulkitaan epäisänmaalliseksi toiminnaksi, minkä vuoksi se on erittäin helppo vaimentaa. Kriittisestä journalismista ei voi tänä päivänä puhua Venäjällä ja osittain ollaan menty takaisin neuvostotyyliseen uutisointiin.

Mielenkiintoista on nähdä ilmestyykö Putinille vielä todellinen haastaja. Kukaan ei oikein usko siihen. Putinilla on myös vahva vanhan presidenttivallan tuki, sillä kulissien takana hänen vaaliorganisaatiossaan on Jeltsinin läheisiä. Putin valintaa vauhdittaisi entisestään juuri ennen vaaleja tapahtuva suureleinen Tshetshenian rauha.

Ulkomaisia liikemiehiä on lakannut näkyä yhä enemmän moskovalaisissa ja pietarilaisissa hotelleissa viime aikoina, mikä viitta siihen, että ulkomaankauppa olisi kasvussa. Suorat investoinnit lienevät ainakin suomalaisyritysten osalta jäädytetty, mutta kauppa ja Port-foliosijoitukset Venäjälle ovat selvästi piristymässä. Toisaalta on kuitenkin selvää, että todella suuri raha vielä odottaa Venäjälle menemistä. Putin valinta virkaatekeväksi presidentiksi on kuitenkin selvästi tuonut lisäpuhtia kaupankäyntiin ulkomaisten ja venäläisten yritysten välillä, puhumattakaan Venäjän sisäisestä kaupankäynnistä.

Rahaa on ryhdytty painamaan taas lisää. Öljyn ja sitä seuraavan kaasun hinnan ollessa korkealla tasolla Venäjän hallituksella on varaa maksaa valtion virkamiesten palkat ja eläkkeet, mikä on myös tuonut osaltaan tietynlaista optimismia talouteen Venäjällä.

Venäjän öljystä saamien tulojen todellista määrää on erittäin vaikea laskea, koska suuri osa öljystä myydään epävirallisesti ja vain osa saaduista valuuttatuloista palautuu maahan. Öljyn hinnan nousu on monessa mielessä ollut erittäin tärkeä Venäjälle, koska näillä tuloilla on pystytty mm. rahoittamaan Tshetshenian sotaa sekä toisaalta myös vähentämään Venäjän riippuvuutta kansainvälisistä rahoittajista. Venäjän hallitus on voinut osoittaa kansalaisilleen, että Venäjä on taas suurvalta eikä sen tarvitse kumarrella läntisten rahoittajien edessä.

Venäläiset itse ovat toivoneet vahvaa johtajaa, joka on viime vuosina puuttunut Venäjältä. Itse asiassa Venäjän kansa lienee kuitenkin hallittavissa ainoastaan tiukalla järjestyksellä, kuten maan koko historiakin osoittaa.

On myös erittäin todennäköistä, että Tshetshenian sotaretki tulee jatkumaan vielä pitkään. Yhtenä mielenkiintoisena sivujuonteena Venäjän Tshetshenian sotaretkessä on se, millä tavoin sota tulee vaikuttamaan esimerkiksi Venäjän suhteisiin Irakiin tai Iraniin, joissa varmastikin ainakin epävirallisella tasolla tuetaan Tshetshenian kapinallisten itsenäisyyspyrkimyksiä. Pitkittyessään Tshetshenian sota ei tule vaikuttamaan positiivisesti myöskään Venäjän suhteisiin toisiin maihin. Länsimaat tuskin tulevat sodan pitkittyessäkään kärjistämään suhteita Venäjän kanssa. Yksi asia on kuitenkin jo tällä hetkellä varma - koston kierre tulee jatkumaan pitkään.

paluu sisällysluetteloon
paluu etusivulle