Venäjän uusi Suomen suurlähettiläs A. K. Pazev on ärsyyntynyt Euroopan unionin Suomen puheenjohtajuuskaudella ottamasta asenteesta Tshetshenian sotaan. Pazev uhkaa Venäjän vastatoimilla, jos EU ryhtyy sanktiotoimiin.

- En salaa, että meitä huolettaa Tshetshenian ongelman siirtäminen EU:n ja Venäjän suhteisiin, 63-vuotias ammattidiplomaatti sanoo Venäjän Ajan haastattelussa. - Ei pidä olla Tshetshenian tapahtumien yllä vellovien tunteiden vanki, sillä nämä tapahtumat ovat vain episodi eivätkä voi kyseenalaistaa Venäjän ja EU:n suhteita. Venäjä ei voi sallia sitä, että kaupallis-taloudelliset suhteet kytketään maamme puhtaasti poliittisiin sisäisiin asioihin, Pazev sanoo tiukasti.

Tässä haastattelussa keskitytään Venäjän tilanteeseen. Suomen ja Venäjän välisiä suhteita käsitellään Venäjän vt. Kaupallisen edustajan S. Ivanovin haastattelussa toisaalla tässä lehdessä. Pazev korostaa, että hän on Suomessa Venäjän hallituksen edustaja ja esittää lähinnä hallituksen politiikan mukaisia mielipiteitä.

Pazevin mielestä mahdolliset pakotteet johtavat vain vastatoimien ketjureaktioon, joiden seuraamuksia joutuvat kantamaan kaikki tahot ja monen vuoden ajan.

- Mitä Brysselin viime päätöksiin (EU:n neuvoston 24. 1. tekemä päätös), niin Moskovassa punnitaan niiden käytännölliset seuraamukset ja tarve vastatoimenpiteisiin.

Pazev ei kaunistele Venäjän taloudellisia ongelmia. Hän kuittaa ne muutamalla puhuvalla avainluvulla:

	Maan bruttokansantuote on pudonnut liki kaksinkertaisesti. Yhdysvalloissa se on kymmenen kertaa suurempi ja Kiinassa viisi kertaa suurempi
	Vuoden 1998 kriisin jälkeen se on supistunut noin 3 500 dollariin henkeä kohti. Läntisissä teollisuusmaissa luku on noin viisi kertaa suurempi
	Teollisuuden rakenne on muuttunut. Taloudessa ovat tänä päivänä avainasemassa polttoaine-, sähkö-, rauta ja värimetalliteollisuus. Työn tuottavuus on erittäin alhainen.
	Ulkomaiset sijoittajat eivät pidä kiirettä Venäjä-sijoituksissaan: ulkomaisten suorien investointien kokonaismäärä on 11,5 miljardia dollaria, kun se Kiinassa on liki neljä kertaa suurempi.
	Pääomasijoitusten puute ja leikkaukset tuotekehitysvaroissa ovat vaikeuttaneet erityisesti niiden tuotteiden valmistusta, jotka voisivat olla kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.

Pazev voisi jatkaa synkkää yksinpuheluaan, mutta hän lopettaa ja kääntää huomiota viime aikoina Venäjällä tapahtuneeseen myönteiseen kehitykseen. Pazevin mielestä "Venäjän talous osoittaa vakiintumisen merkkejä". Hän viittaa teollisuustuotannon, inflaatiovauhdin ja budjettitalouden myönteisiin kehityslukuihin.

"Kansa viisaampaa kuin monet poliitikot"

- On ruvettu luomaan suotuista investointi-ilmapiiriä ja poistamaan pankkikriisin pahimpia seurauksia. Saavutamme kunniakkaan tulevaisuuden vain, jos onnistumme yhdistämään markkinatalouden ja demokratian universaalit periaatteet Venäjän realiteetteihin, Pazev korostaa.

Kehityksen vauhdittamisessa Pazev uskoo enemmän "kansaan kuin poliitikkoihin". – Valtaosa kansasta osoittaa enemmän viisautta ja vastuuntuntoa kuin monet venäläiset poliitikot. Hän korostaa, että se, mitä venäläiset nyt eniten kaipaavat, on varmuus ja pysyvyys.

Pazev puhuu "uudesta venäläisestä ideasta", jolla hän tarkoittaa perinteisten venäläisten arvojen yhdistämistä yleismaailmallisiin arvoihin. Pazev haluaa korostaa myös sitä, että vaikeuksista huolimatta Venäjän älyllinen ja asiantuntemuksen potentiaali ei ole mihinkään hävinnyt.

- On siis liian aikaista veisata Venäjälle kuolinvirttä suurvaltana.

Venäjän väliaikainen presidentti Vladimir Putin ilmoitti tultuaan nimitetyksi virkaansa Boris Jeltsinin jälkeen aloitteestaan laatia kehitysstrategia Venäjälle 15 – 20 vuodeksi. Pazev on selvästi innostunut strategiatyöstä, mutta toteutuuko se?

- Ensinnäkin se edellyttää, että Putin valitaan presidentiksi – suurlähettiläs ei kuitenkaan halua ottaa kantaa siihen, tulisiko Putin myös valita.

- Toisaalta kysymys on niin pitkäaikaisesta työstä, että Putinin seuraajienkin on siihen sitouduttava.

Putinin strategia 10 – 20 vuodeksi

Putinin strategiassa korostuvat seuraavat seikat:

	Venäjä pyrkii lisäämään ensi sijassa investointeja ja luomaan ulkomaisille investoinneille suotuisan ilmapiirin.
	Teollisuuspolitiikkaa aktivoidaan. Panostuksia suunnataan ennen kaikkea korkeaan teknologian ja tiedevaltaisten tuotteiden tuotantoon. Suomen kokemukset innovatiivisten teollisuusalojen kehittämisestä tukevat tätä strategiavalintaa, joka ei kuitenkaan vähennä perinteisten polttoaine-, energia ja raaka-ainevarojen merkitystä, Pazev huomauttaa.
	Rahataloutta pyritään modernisoimaan. Kansainvälisten rahavarojen hankkimiseen on tarkoitus käyttää maailmalla kauan tunnettuja menetelmiä, joiden perustana ovat erilaiset luotto- ja verotusinstrumentit sekä erilaisten huojennusten myöntäminen valtiontakuita vastaan.
	Rationaalisten rakennepolitiikan toteuttaminen. Venäjä pyrkii kehittämään rinnan sekä suuria raha- ja teollisuusryhmiä että pientä ja keskisuurta yritystoimintaa.
	Luonnollisia monopoleja pyritään järkevästi säätelemään. - Tämä on tärkeää, koska ne määräävät suuresti tuotanto- ja kulutushintojen rakenteesta ja vaikuttavat siten taloudellisiin ja finanssiprosesseihin ja väestön tulokehityksen dynamiikkaan.
	Tehokkaan finanssijärjestelmän luominen. Työ on valtava, Pazev myöntää. Siihen kuuluvat budjetin tehokkuuden nostaminen, verojärjestelmän uudistaminen, veromaksujen laiminlyönnin eliminointi, vaihtokaupan poistaminen, inflaation suosiminen ja ruplan vakaan kurssin ylläpito.
	Varjotalouden poistaminen, järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen talous- rahoitus- ja luottosektoreilla. Venäjällä varjotalouden suuruudeksi arvioidaan 40 prosenttia, kun kehittyneissä maissa se on korkeimmillaankin 15 – 20 prosenttia ja Suomessa muutama prosentti. Tämä edellyttää myös oikeuslaitoksen kehittämistä.
	Venäjän talouden integrointi maailmantalouteen. Tuettava ulkomaankauppaa vienninedistämistoimin ja valtiontakuin. On parannettava venäläisten yritysten pääsyä maailmanmarkkinoille, vastustettava venäläisten yritysten tuotteiden syrjintää ja sallittava Venäjän osallistuminen maailman kauppajärjestelmiin, ennen kaikkea WTO:hon.
	Venäjän elpyminen ilman maatalouden kohentumista on mahdotonta, Pazev lisää.

Pazevilla on realistinen käsitys aikataulusta, jolla Venäjä nostetaan jaloilleen. – Jos tuottavuus kasvaa 7 – 8 prosenttia vuodessa voimme olla Espanjan talouden tasolla kymmenen vuoden kuluttua. Jos kasvu on nopeampaa, voimme olla Englannin tai Ranskan tasolla 15 vuoden kuluttua. Reaalisesti voimme puhua 10 – 20 vuoden ajanjaksosta.

- Putin voidaan valita vain kahdeksi virkakaudeksi, joten ohjelman toteuttaminen vaatii todella pitkäjänteistä työtä.

"Suomalaiset sulkeutuneita"

Suurlähettiläs Pazev on 63-vuotia diplomaatti, koulutukseltaan historioitsija. Hän on nyt ollut neljä kuukautta Suomessa. Tätä ennen hän työskenteli Neuvostoliiton suurlähetystöissä Iranissa ja Zimbabwessa. 1990 – 96 hän oli Neuvostoliiton ja Venäjän suurlähettiläs Omanissa ja ennen tuloaan Suomeen suurlähettiläs Uzbekistanissa.

Suomessa naimisissa oleva ja kahden jo aikuisen lapsen isä ihailee siisteyttä. Ihmisiä hän pitää ensivaikutelmanaan sulkeutuneimpina kuin venäläisiä. Mutta lähemmän tutustumisen jälkeen, yhteydet alkavat toimia juoheasti, hän sanoo.

Suurlähettiläs Pazev harrastaa kirjallisuutta ja ulkoilua koiran kanssa. Koiran kanssa hän sanoo tapaavansa paljon tavallisia suomalaisia.

Suomen uudesta presidentistä Tarja Halosesta Pazev sanoo, että hänet tunnetaan hyvin Venäjällä. Halonen ja Venäjän ulkoministeri Ivan Ivanov sinuttelevat keskenään, mikä ei ole tavanomaista Venäjällä, jossa kulttuuriin kuuluu teitittely, päinvastoin kuin pohjoismainen suora sinuttelu. – Eli ketä tahansa ei sinutella, Pazev hymyilee.

paluu sisällysluetteloon
paluu etusivulle